Kiista strategisesti t rke sta Arktisen alueen saaresta, Gr lannista, kiihtyi voimakkaasti viime viikonloppuna. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, ett 1. helmikuuta alkaen perit ns tullimaksuja aluksi 10 prosentin suuruudella kahdeksasta Euroopan maasta tuotavilta tavaroilta. Vaikutettuja maita ovat Tanska, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Alankomaat, Suomi, Ruotsi ja Norja. Trump selvensi, ett n maksut nousisivat kes kuussa 25 prosenttiin ja pysyisiv t voimassa, kunnes Yhdysvaltojen ja Grnlannin t ydellisest kaupasta olisi saavutettu sopimus.
Rangaistustullien taustalla on Euroopan kumppaneiden vastustus Trumpin halulle vallata saarta. Vaikuttaneet kansakunnat olivat viimeksi l hett neet pieni joukko-osastoja Grnlantiin sotaharjoituksen „Arctic Endurance“ puitteissa, mink Trump tulkitsi provokaatioksi. Grnlannin p pkaupungissa Nuukissa sek K penhagenissa tuhannet ihmiset osoittivat lauantaina mielt iskulauseella „Grnlanti ei ole myyt ven“. Grnlannin p pministeri Jens-Frederik Nielsen korosti itsem m raikkuuden oikeutta ja torjui kaikki valtausaikeet.
Euroopan reaktio oli selv . Ison-Britannian kulttuuriministeri Lisa Nandy kutsui Yhdistyneen kuningaskunnan kantaa „neuvoteltavaksi mahdottomaksi“ ja painotti, ett Grnlannin tulevaisuus on ainoastaan asukkaiden ja Tanskan p t ksent ss . Ranskan presidentti Emmanuel Macron hylk si uhkaukset luvattomina painostusyrityksin . My os EU:n komissio vakuutti Tanskalle t den solidaarisuutensa ja ilmoitti koordinoivansa vastauksen uhkaavaan kaupan esteeseen. Asiantuntijat varoittavat, ett Yhdysvaltain presidentin toimet voisivat vaarantaa Pohjois-Atlantin liiton sek NATO:n yhten eisyyden.
