Konflikti strategisesti tärkeästä arktisesta saaresta, Grönlannista, kärjistyi voimakkaasti 17. tammikuuta 2026. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti sosiaalisen median välityksellä tullien käyttöönotosta kahdeksaa Euroopan maata vastaan. Niin sanotut rangaistustullit astuisivat voimaan 1. helmikuuta. Ne koskisivat tuontia Tanskasta, Saksasta, Norjasta, Ruotsista, Ranskasta, Iso-Britanniasta, Alankomaista ja Suomesta 10 prosentin tullilla. Jos täydellistä sopimusta Grönlannin ostamisesta ei olisi syntynyt 1. kesäkuuta mennessä, uhkaisi tullien korotus 25 prosenttiin.
Trump perusteli tätä toimenpidettä Yhdysvaltain kansallisella turvallisuudella. Hän syytti vaikutusvaltaisia maita siitä, että ne harjoittavat 'vaarallista peliä' lähettämällä sotilashenkilöstöä Grönlantiin. Hänen mukaansa saari on välttämätön Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmälle uhkien, kuten Venäjän ja Kiinan, torjumiseksi. Trumpin mielestä Tanskalla, jonka kuningaskuntaan Grönlanti autonomisena alueena kuuluu, ei ole kykyä puolustaa saarta itsenäisesti.
Euroopassa ilmoitus aiheutti puoluerajat ylittävää suuttumusta. Ison-Britannian pääministeri Keir Starmer kuvasi tulleja 'täysin vääriksi', kun taas Ruotsin hallituksen johtaja Ulf Kristersson korosti, ettei maata uhata. Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa ja Kööpenhaminassa järjestettiin suuria mielenosoituksia iskulauseella 'Hands off Greenland'. Asiantuntijat huomauttavat, että Grönlannin geostrateginen merkitys on kasvanut huomattavasti ilmastonmuutoksen ja sen myötä harvinaisten maametallien kaltaisten raaka-aineiden sekä uusien laivareittien vuoksi.
