Kansainväliset suhteet ovat joutuneet koetukselle, sen jälkeen kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vahvisti aikeensa ostaa Grönlannin Tanskasta. Vahvistaakseen näitä pyrkimyksiä Yhdysvaltain hallinto uhkasi ottaa käyttöön laajoja tulleja eurooppalaisille tavaroille. Tarkkailijat luokittelevat tämän toimenpiteen diplomaattiseksi kauppasodaksi, jonka tavoitteena on painostaa Tanskan hallitusta neuvottelemaan autonomisesta alueesta.
Euroopan unioni reagoi päättäväisesti Washingtonista tulleisiin ilmoituksiin. Johtavat poliitikot korostivat, että Grönlanti ei ole myytävänä, eikä taloudellisella painostuksella aiota antaa periksi. Huomautetaan, että tällaiset yksipuoliset toimet voisivat vahingoittaa vakavasti transatlanttista kumppanuutta. NATO:n sisällä vallitsee huoli, sillä sisäinen kiista kahden ydinjäsenen – Yhdysvaltojen ja Tanskan – sekä EU:n välillä voisi heikentää puolustusliittoa.
Yhdysvaltojen kiinnostuksen taustalla ovat Grönlannin strateginen sijainti arktisella alueella sekä siellä oletetut rikkaat raaka-ainevarat. Ilmastonmuutoksen myötä uudet laivareitit ja pääsy harvinaisiin maametalleihin muuttuvat yhä houkuttelevammiksi. Grönlanti itse, jolla on laaja itsehallinto, vastustaa jyrkästi suvereniteetin muutosta. Kriitikot kutsuvat Yhdysvaltojen toimintaa paluuksi kolonialistiseen retoriikkaan, jolla ei ole sijaa nykypäivän diplomatiassa.
