Tanskan poliittisen tulevaisuuden ympärillä kiihtyneen diplomaattisen tilanteen keskellä, Saksan armeija eli Bundeswehr lähetti 16. tammikuuta 2026 tiedusteluryhmän arktiselle saarelle. Pääkaupunki Nuukiin laskeutunut 15-henkinen valtuuskunta koostui logistikko- ja asiantuntijahenkilöistä. Tanskan johdolla toteutettavan tehtävän tavoitteena on tarkastella mahdollisuuksia sotilaalliseen panokseen alueen turvallisuudessa. Tähän sisältyy merialueen valvontamahdollisuuksien ja yhteisten sotaharjoitusten järjestäminen eurooppalaisten kumppaneiden, kuten Norjan, Ruotsin ja Ranskan, kanssa.
Eurooppalaisten läsnäolon lisääntymisen taustalla ovat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toistuvat lausunnot, joissa hän pyrkii saamaan Tanskaan kuuluvan saaren haltuunsa. Trump perustelee tätä kansallisilla turvallisuushoukutuksilla ja suojelulla Venäjän ja Kiinan vaikutusta vastaan arktisella alueella. Valkoisen talon tilaisuuden sivussa hän uhkasi myös kauppatullien asettamisella niitä maita vastaan, jotka eivät tue hänen suunnitelmiaan alueen hankkimiseksi. Yhdysvaltain hallituksen mukaan haltuunotto voisi tapahtua 'helpolla tai kovalla tavalla', eikä myöskään sotilaallisia vaihtoehtoja suljettu pois.
Tanskan hallitus sekä Grönlannin edustajat ovat jälleen päättäväisesti torjuneet Yhdysvaltain vaatimukset ja korostaneet alueen itsemääräämisoikeutta. Nuukissa ja useissa Tanskan kaupungeissa järjestettiin mielenosoituksia iskulauseella 'Hands off Greenland'. Vastustusta on syntynyt myös Yhdysvaltojen sisällä: puoluerajat ylittävä delegaatio Yhdysvaltain kongressista vieraili Kööpenhaminassa vakuuttamassa tukeaan NATO-kumppani Tanskalle. Useat republikaaniedustajat varoittivat presidenttiä siitä, että väkivaltainen liittäminen voisi merkitä hänen presidenttikautensa loppua ja NATO-liittouman hajoamista.
