Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut laajamittaisista kauppatoimista liittolaisia vastaan. Tietojen mukaan useisiin Nato-valtioihin, kuten Saksaan, Tanskaan, Norjaan, Suomeen, Ruotsiin ja Islantiin, aiotaan asettaa lisätulleja. Tämä toimenpide perustellaan ilmeisesti sillä, että näiden maiden puolustusmenot ovat Yhdysvaltojen mielestä riittämättömiä, ja lisäksi halutaan pienentää kauppataseen alijäämää. Erityisesti Saksa on Yhdysvaltain hallinnon tarkkailussa sen taloudellisen rakenteen vuoksi.
Yhdysvaltain presidentti noudattaa epätavallista diplomaattista lähestymistapaa Grönlantiin liittyen. Hänen kerrotaan ehdottaneen, että valtiot voisivat ostaa paikan hänen suunnittelemassaan rauhanneuvostossa miljardin dollarin summalla. Tätä pidetään yrityksenä hankkia uutta rahoitusta ja samalla vahvistaa Yhdysvaltojen geopoliittista vaikutusvaltaa arktisella alueella.
Ulkopolitiikassa Trump on myös koventanut sävyään Irania kohtaan. Hän on avoimesti kannattanut vallanvaihtoa Teheranissa. Tämä merkitsee uutta eskalaatiota jo ennestään kireissä suhteissa Yhdysvaltojen ja Iranin johdon välillä. Kansainväliset reaktiot näihin lausuntoihin ovat huolestuneita alueen mahdollisen uuden epävakauden vuoksi.
Samaan aikaan maailmantalous seuraa henkeään odottaessaan tulevaa Maailman talousfoorumia Davosissa. Trumpin protektionististen ilmoitusten valossa tämän vuoden keskustelujen Sveitsissä odotetaan olevan jännittävimmät vuosiin. Jää nähtäväksi, miten globaali talousyhteisö reagoi uhkaaviin kaupan esteisiin.
