Grönlandista on tullut kansainvälisen suurvaltapolitiikan keskeinen näyttämö. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tietojen mukaan vahvistanut kiinnostuksensa ostaa saari Yhdysvalloille. Nämä pyrkimykset kohtasivat voimakasta vastustusta Tanskassa ja Grönlannissa. Siitä huolimatta tavoitteet osoittavat alueen valtavan strategisen merkityksen.
Ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttaman jään sulamisen myötä Arktisesta alueesta on tullut yhä saavutettavampi. Tämä avaa uusia kauppareittejä Pohjoisen Jäämeren kautta ja mahdollistaa pääsyn laajoihin raaka-ainevaroihin. Grönlannin uskotaan sisältävän merkittäviä harvinaisten maametallien esiintymiä, jotka ovat elintärkeitä nykyaikaisille teknologioille ja energiakäänteelle. Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiina ja Venäjä osoittavat kasvavaa kiinnostusta läsnäolostaan Arktisella alueella, mikä herättää turvallisuushuolia lännessä.
Grönlannin sotilaallinen merkitys näkyy erityisesti Thulen lentotukikohdassa, joka on tärkeä varhainen varoitusjärjestelmän tukikohta ohjusiskuja vastaan. Myös muut läntiset kumppanit ovat aktiivisia alueella. Esimerkiksi Saksan liittotasavallan asevoimat (Bundeswehr) suorittavat harjoituksia Grönlannissa testatakseen toimintakykyään äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa. Samalla kun paikallishallitus Nuukissa haluaa edistää talouskehitystä, se korostaa samalla toivettaan ’suvereniteetista’ ja Arktisen alueen rauhanomaisesta käytöstä. Geopoliittinen dynamiikka kuitenkin pakottaa itsehallintoalueen asemoitumaan suurvaltojen intressien väliin.
