Euroopan unioni, vaikka sen väkiluku on noin 450 miljoonaa ja taloudellinen tuotanto huomattava, kohtaa rakenteellisen riippuvuuden Yhdysvalloista. Keskeisillä aloilla, kuten puolustuksessa, rahoituksessa ja digitaalisessa infrastruktuurissa, Yhdysvalloilla on merkittäviä vaikutusvaltoja. Esimerkiksi Euroopan puolustusvalmius on tällä hetkellä tuskin ajateltavissa ilman Yhdysvaltain tukea tiedustelussa ja ydinpelotteessa. Myös digitaalisessa tilassa Yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat pilvipalveluiden ja tekoälyn arvoketjua, mikä työntää Euroopan lähinnä kuluttajan rooliin.
Samaan aikaan taloustieteilijät, kuten David McWilliams, analysoivat rahan perustavanlaatuista merkitystä ihmiskunnan sivilisaatiolle. Teoksessaan 'Money' hän kuvaa rahaa paitsi vaihdon välineenä, myös sosiaalisena katalyyttinä, joka voi muokata yhteiskuntia tai romahtaa epävakauden sattuessa. Tätä historiallista näkökulmaa täydentävät katsaukset euron käteisen käyttöönotosta, joka merkitsi historiallista käännekohtaa Euroopan valuutta-arkkitehtuurissa niin sanotuilla 'Starterkits'-pakkauksilla vuonna 2001.
Saksalle tilanne on ristiriitainen. Samaan aikaan kun yhdysvaltalaiset ekonomistit, kuten Kenneth Rogoff, varoittavat taloudellisesta taantumisesta ja vaativat uudistuksia byrokratiaan ja energian hintoihin, saksalaisen teollisuuden perusvalmiudet arvioidaan edelleen vankiksi. Tästä huolimatta transatlanttinen blokkien muodostuminen ja teknologiset riippuvuudet lisäävät painetta Euroopan politiikalle kehittää omaa strategista autonomiaa.
