Itävallan ajankohtaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa painopiste on lasten ja nuorten valmentamisessa digitaaliseen yhteiskuntaan. Opetusministeri Christoph Wiederkehr tavoittelee perusteellista reformia lukion (AHS-Oberstufe) opetussuunnitelmiin. Hänen ajatustensa mukaan uusi pakollinen oppiaine 'Media ja demokratia' otettaisiin käyttöön lukuvuodesta 2027/28 alkaen. Lisäksi tietojenkäsittelyopin opetusta laajennettaisiin kattamaan 'tekoäly' (KI) ja sen opetusaikaa lisättäisiin.
Samaan aikaan yrittäjä Alexander Zachin johdolla perustettu ryhmä vaatii omaa oppiainetta mediatiedolle. Zachin mukaan aiheet kuten kyberkiusaaminen, disinformaatio ja sosiaalisen median käyttö ovat niin keskeisiä demokratialle, ettei niitä saisi käsitellä vain aineiden välisenä kokonaisuutena. Medialukutaidon on oltava perustyökalu, samalla tavalla kuin matematiikka tai englanti.
Ministeriön suunnitelmassa uusien painopisteiden rahoitus järjestettäisiin vähentämällä muiden aineiden oppituntien määrää. Erityisesti latinan opetuksen tulevaisuus on vaakalaudalla; viikoittaiset oppitunnit lukiossa saattaisivat pudota nykyisestä kahdestatoista kahdeksaan. Nämä suunnitelmat saavat kritiikkiä opettajien edustajilta ja humanistisen koulutuksen kannattajilta, jotka näkevät latinassa tärkeän perustan kriittiselle ajattelulle ja kulttuuriselle identiteetille.
Medialukutaidon kehittämistä tukee myös mediayhteistyö. ORF aloitti hankkeen yhdessä bildung.ORF.at-alustan kanssa ja tarjoaa yhteistyössä kumppaneiden, kuten päivälehden 'Der Standard', kanssa työpajoja opettajille ja koululaisryhmille. Tavoitteena on vahvistaa kykyä erottaa faktat väärennöksistä ja opettaa journalistisia työkaluja opetuksessa.
