Poliittinen tilanne Iranissa on kiristynyt sen jälkeen, kun viimeisimmät joukkomielenosoitukset on kerrottu tukahdutetun laajalti. Washingtonissa vuonna 1979 syrjäytetyn šaahin poika Reza Pahlavi vaati kansainvälistä yhteisöä 'kohdennettuun interventioon'. Hän korosti, että tämä ei vaadi maajoukkoja, vaan tukea, joka heikentää valtion koneistoa ja nopeuttaa hallinnon kaatumista. Pahlavi näkee itsensä ainutlaatuisessa asemassa johtaa seuraavaa hallintoa.
Samaan aikaan aktivistit ja ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, kertovat turvallisuusjoukkojen massiivisesta väkivallasta. Satoja ihmisiä on pidätetty mielivaltaisesti, ja kuolonuhreja on useita. Monilla alueilla internet on edelleen estetty, mikä vaikeuttaa tiedon hankintaa. Hampurissa asuva maanpakolainen kertoi esimerkinomaista epätietoisuudesta sukulaistensa kohtalosta kotimaassa.
Diplomaattisella tasolla nähdään syvä jakautuminen. Samaan aikaan kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu osoittavat tiivistä yhteistyötä ja vihjaavat sotilaallisista iskuista Iranin ydinohjelmaa vastaan sekä tuesta mielenosoittajille, Moskova varoittaa lisäeskalaatiosta. Kremlin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii sovitteluun jännitteiden vähentämiseksi alueella. Venäjä tuomitsi myös Yhdysvaltojen uhkaukset haitallisina.
