Saksan liittopäivät hyväksyivät torstaina toimitettavassa nimenhuudossa kansalaisrahan muuttamisen uudeksi perusturvaksi. Laki, jonka on määrä astua voimaan vaiheittain 1. heinäkuuta 2026 alkaen, merkitsee merkittävää suunnanmuutosta Saksan sosiaalipolitiikassa. Hallitus reagoi näin kiristyneeseen budjettitilanteeseen ja tavoitteeseen saada työhön kykenevät nopeammin työmarkkinoille.
Uudistuksen ydin on tiukemmissa myötävaikutusvelvoitteissa ja laajennetussa sanktiojärjestelmässä. Jos kohtuullinen työtarjous tai koulutusohjelma hylätään, peruskorvaus voidaan tulevaisuudessa leikata välittömästi 30 prosentilla kolmen kuukauden ajaksi. Erityisen ankaria ovat säännökset ilmoittautumisen laiminlyönneistä: kolmannen laiminlyönnin jälkeen työvoimatoimistossa (Jobcenter) voidaan keskeyttää kokonaan etuudet, mikä voi seuraavassa kuussa koskea myös asumis- ja lämmityskuluja. Työvoimatoimistot saavat myös oikeuden vaatia toistuvasti poissaolevilta lääkärintodistuksia.
Unioni- ja SPD-puolueiden hallituskoalitio puolusti uutta sääntelyä välttämättömänä tasapainona solidaarisuuden ja omavastuun välillä. Siinä missä Unioni juhli kansalaisrahan loppua keskeisen lupauksen täyttämisenä, SPD:n edustajat korostivat, että lasten perheiden suojamekanismit ja erityistapauksia koskevat säännökset tiukoilla asuntomarkkinoilla säilyvät. Vasemmistopuolueet (Linken) ja Vihreät (Grünen) kritisoivat uudistusta ja varoittivat sosiaalisesta syrjäytymisestä sekä tuensaajien leimaamisesta. Uusi sääntö myös määrää, että 1. huhtikuuta 2025 jälkeen maahan saapuneet ukrainalaiset pakolaiset saavat etuuksia turvapaikanhakijalain (Asylbewerberleistungsgesetz) mukaisesti.
