Lähi-idän viimeaikainen konflikti on nostanut dieselin ja bensiinin hintoja Keski-Euroopassa rajusti. Esimerkiksi Etelä-Tirolissa ja osissa Saksaa litrahinta on jo ylittänyt kaksi euroa. Tämä tilanne on käynnistänyt tiukan poliittisen keskustelun siitä, miten valtion pitäisi reagoida ja ovatko hinnannousut oikeutettuja.
Itävallan talousministeri Wolfgang Hattmannsdorfer määräsi polttoaineiden hintaseurannan laajennettavaksi. Tavoitteena on selvittää, siirtävätkö öljy-yhtiöt vain raakaöljyn kallistumisen hintoihin vai käyttävätkö ne nykyistä geopoliittista tilannetta saadakseen suhteettoman suuria voittoja. Myös Saksan talousministeri Katherina Reiche ilmoitti kilpailuoikeudellisesta tutkinnasta markkinoiden manipuloinnin poissulkemiseksi. Valtiovarainministeri Lars Klingbeil puolestaan varoitti alan toimijoita hyödyntämästä kriisitilannetta.
Autoklubit, kuten ARBÖ, vaativat valtiolta hintakattoa polttoaineille. Saksan hallitus ei toistaiseksi kuitenkaan kannata tankkausalennuksia, joita kokeiltiin vuonna 2022. Elinkeinoelämän järjestöt puolestaan painottavat pitkän aikavälin ratkaisuja ja riippuvuuden vähentämistä fossiilisista polttoaineista. CDU ehdottaa joustavaa polttoaineveron alennusta, jos hinnat nousevat erittäin korkeiksi. Asiantuntijat varoittavat, että jos tilanne Iranissa jatkuu ja tärkeitä kauppareittejä, kuten Hormuzinsalmea, suljetaan, uhkaa koko taloutta uusi inflaatioaalto, joka vaikuttaisi myös ruoan hintoihin.
