Ennennäkemättömässä sotilaallisessa eskalaatiossa Yhdysvallat ja Israel ovat toteuttaneet massiivisia ilmapommituksia ja ohjusiskuja kohteisiin koko Iranissa 28. helmikuuta 2026 lähtien. Teheranin virallisten vahvistusten mukaan pitkäaikainen ylimmäinen johtaja, ajattelija Ali Khamenei, kuoli iskujen seurauksena. Iskut, joita pidetään 'hakkailuiskuina' Islamilaisen tasavallan valtakeskukseen, kohdistuivat erityisesti hallintorakennuksiin, ydinlaitoksiin, kuten Isfahanissa, sekä sotilaspäämajoihin. Khamenein lisäksi useiden korkea-arvoisten johtajien kerrotaan saaneen surmansa, mukaan lukien esikuntapäällikkö Abdolrahim Mussavi ja Vallankumouskaartin komentaja Mohammad Pakpur.
Maan poliittisen johdon on väliaikaisesti ottanut haltuunsa kolmen hengen siirtymäkauden neuvosto, johon kuuluvat presidentti Massoud Pezeshkian, oikeusministeri Gholam-Hussein Mohseni-Edschehi ja Alireza Arafi. Sotilaallisten yhteenottojen keskellä keskustelu Khamenein pysyvästä seuraajasta on alkanut. Hänen poikansa Modschtaba Khamenei nähdään potentiaalisena suosikkina, sillä hänellä kerrotaan olevan laaja tuki konservatiivisissa ja uskonnollisissa piireissä. Samaan aikaan kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Ali Larijani nousee vaikutusvaltaiseksi toimijaksi, joka vastustaa tiukasti neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa tässä vaiheessa.
Konfliktin vaikutukset tuntuvat maailmanlaajuisesti. Vaikka Iran vastasi vastaiskuilla Israeliin ja Yhdysvaltain tukikohtiin alueella, kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on koettu myllerrystä. Erityisesti Etelä-Korean pörssi kärsi, kun sen johtava indeksi Kospi romahti rajusti. Samaan aikaan turvallisuusviranomaiset varoittavat Iranista mahdollisesti lähtöisin olevien kyberhyökkäysten lisääntyneestä vaarasta, jotka voisivat kohdistua erityisesti länsimaiseen rahoitussektoriin. Humanitaarinen tilanne heikkenee silminnähden; avustusjärjestöjen mukaan taisteluissa on jo kuollut satoja siviilejä.
